Ohjeita rakentamiseen

(Hyväksytty hallituksen kokouksessa 4.12.2018)

 

Yhdistyksen suostumuksen hakeminen

Kaikkeen rakentamiseen siirtolapuutarhapalstalla on saatava yhdistyksen kirjallinen suostumus, joka on haettava hyvissä ajoin ennen rakennustoimenpiteen aloittamista. Tutustu rakentamista koskeviin määräyksiin ja ohjeisiin huolellisesti. Mökkiläinen voi saada yhdistyksen suostumuksen vain rakennusmääräysten ja -ohjeiden mukaiseen rakentamiseen. Työt saa aloittaa vasta sen jälkeen, kun hallitus on käsitellyt hakemuksen kokouksessaan. Kokouksia on noin kerran kuukaudessa. 

Yhdistys valvoo rakentamista ja pitää rakennustoimenpiteistä kirjaa. Yhdistyksellä on oikeus puuttua luvattomaan tai myönnetystä luvasta poikkeavaan rakentamiseen sekä keskeyttää työt. Mökkiläinen puolestaan on allekirjoittaessaan palstan vuokrasopimuksen sitoutunut noudattamaan, mitä rakentamisesta on säädetty.

Suostumuksen hakemista varten on tulossa tammikuussa 2019 lomake (sitä ennen kysy neuvoa rakennusvastaavalta tai puheenjohtajalta).Täytä lomake huolellisesti ja hanki tarvittavat liitteet, kuten naapurien hyväksyntä. Hallitus ei voi tehdä päätöksiä puutteellisiin hakemuksiin perustuen. Hallituksen päätöksiä valmistelee rakennustoimikunta. 

Jos rakentamista koskevista määräyksistä on tarpeen poiketa siirtolapuutarhamökin rakentamiseen tai laajentamiseen liittyen, mökkiläisen tulee itse hakea toimenpidelupa kaupungin rakennusvalvonnalta Lupapiste.fi -palvelussa. Lupahakemukseen tulee liittää mm. naapurien kuuleminen ja yhdistyksen kanta.

Keskeiset rakentamista koskevat määräykset ja ohjeet ovat Herttoniemen siirtolapuutarhan asemakaava, kaupungin rakentamistapaohje Siirtolapuutarhoissa rakentaminen ja Herttoniemen siirtolapuutarhan rakentamisohje.


Asemakaava (2007)

Helsingin yleiskaava 2002:ssa Herttoniemen siirtolapuutarha on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi, jota on kehitettävä siten, että alueen arvot ja ominaisuudet säilyvät.

Herttoniemen siirtolapuutarha-alue on suojeltu omalla suojelumerkityllä asemakaavalla vuonna 2007. Se on myös museoviraston toimesta sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon Kumpulan siirtolapuutarhan ohella.Tämän vuoksi kaupunginmuseon tehtäviin kuuluu seurata alueemme tilaa. 

Alueella olevien rakennusten, puutarhamökkien, piha-alueiden ja puutarhapalstojen kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Linkki Herttoniemen siirtolapuutarhan asemakaavaan määräyksineen löytyy tästä: http://kartta.hel.fi/kaavapdf/10400.pdf

 

Siirtolapuutarhoissa rakentaminen (2018)

Kaupungin rakennusvalvonnan rakennustapaohje Siirtolaputarhoissa rakentaminen on päivitetty toukokuussa 2018. Se velvoittaa kaikkia siirtolapuutarhoja Helsingissä.

On huomattava, että Herttoniemen siirtolapuutarhan asemakaava kieltää leikkimökin ja kasvihuoneen sijoittamisen samalle palstalle. Omassa rakennustapaohjeessamme voimme tiukentaa kaupungin ohjeita, emme väljentää niitä. Esim. aitoihin liittyen Herttoniemen siirtolapuutarhassa on omat rakennusohjeensa alueemme luonteesta johtuen.

Siirtolapuutarhoissa rakentaminen 

Ohje jätevesien käsittelystä siirtolapuutarhamökeillä 


Herttoniemen siirtolapuutarhan rakentamisohje

Omassa rakennusohjeessaan kukin siirtolapuutarha voi tarkentaa ohjeita alueensa ominaispiirteiden mukaan. Herttoniemen siirtolapuutarhan rakentamisohje hyväksyttiin yhdistyksen vuosikokouksessa 29.3.2009. Rakentamisohje on Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistyksen laatima ja hyväksymä ohjeisto, joka sisältää jäseniä velvoittavat säännöt koskien palstoilla tapahtuvaa rakentamista ja puutarhanhoitoa. Rakentamisohjeemme kaipaa osin jo päivittämistä, mitä rakennustoimikunta ja hallitus valmistelevat vuoden 2018 ja 2019 aikana.

Herttoniemen siirtolapuutarhan rakentamisohje (2009)
 

Rakentamisen historiaa Herttoniemen siirtolapuutarhassa

Herttoniemen siirtolapuutarhassa rakentaminen ja puutarhan hoito on ollut tarkasti ohjeistettua alusta lähtien. Majat on rakennettu kaupungin laatimien tyyppipiirustusten mukaan ja niihin on saanut myöhemmin lisätä lasikuistit ja varastot kaupungin kiinteistöviraston ohjeiden mukaan. Puutarhojen istutuksia on ohjattu mallisuunnitelmin ja istutusohjein. Samalla ohjeet ovat jättäneet tilaa yksilöllisyydelle. Kiinteistövirasto ja puisto-osasto valvoivat ohjeiden noudattamista.

1990-luvulla tilanne muuttui merkittävästi. Kaupunkisuunnitteluvirasto ehdotti kaikille siirtolapuutarhoille uusia tyyppipiirustuksia. Herttoniemen yhdistys piti niitä epäonnistuneina ja ryhtyi valmistelemaan omaa ehdotustaan, jonka lähtökohtana oli perinteisten majojen ja tyylin säilyminen. Samaan aikaan Herttoniemen vuokrasopimus oli lopuillaan, eikä puutarhan jatkosta ollut varmuutta. Yhdistys ryhtyi painostamaan kaupunkisuunnitteluvirastoa laatimaan alueelle suojelevan asemakaavan. Kaupunki rupesi myös siirtämään ohjaus- ja valvontatehtäviä yhdistysten itse hoidettaviksi, tämän hoitamiseksi yhdistys laati oman rakentamisohjeensa vuonna 2000.

Rakentamisohjeet ovat olleet käytössä vuodesta 2000. Tänä aikana yhdistys on hoitanut lupien myöntämisen ja valvonnan. Käytännön kokemukset ovat vaihtelevia. Yhdistyksen ohjeiden perusajatus: perinteisten majojen kunnostus ja laajentaminen on osoittautunut onnistuneeksi. Toisaalta rakentamisohjeiden olemassaolo ja niiden tarkoitus ei ole aina ollut kaikkien rakentajien tiedossa, tai niitä ei ole koettu velvoittaviksi. Tätä asiaa yhdistys pyrkii parantamaan tiedotusta ja rakentamisen neuvontaa ja valvontaa tehostamalla.

Vuoden 2000 ohjeet olivat luonteeltaan yhdistyksen omia epävirallisia suosituksia. Asemakaavan vahvistaminen (2007) merkitsi, että siinä määritellyt seikat ovat yhdistystä ja jäseniä sitovia ja yhdistykselle on annettu kaupungin toimesta valvontavelvollisuus.

Kevään ja kesän aikana 2005 kaupunginmuseossa tehtiin Helsingin kaikista siirtolapuutarha-alueista rakennushistoriallinen selvitys arvotuksineen ja alueet dokumentoitiin valokuvaamalla.  Herttoniemen siirtolapuutarha on perustettu vuonna 1930. Asemakaavan suunnitteli asemakaava-arkkitehti Birger Brunila. Puutarhaneuvoja Elisabeth Koch laati istutussuunnitelmat. Alue on toteutettu ja säilynyt alkuperäisen maastoa myötäilevän, amfiteatterimaisen asemakaavasuunnitelman mukaisena ja kokoisena. Alueen ominaisluonne mökkeineen ja puutarhoineen on hyvin säilynyt.

Herttoniemen siirtolapuutarhan rakentamisohje hyväksyttiin yhdistyksen vuosikokouksessa 29.3.2009. Rakentamisohje on Herttoniemen siirtolapuutarhayhdistyksen laatima ja hyväksymä ohjeisto, joka sisältää jäseniä velvoittavat säännöt koskien palstoilla tapahtuvaa rakentamista ja puutarhanhoitoa.

Yhdistyksen tavoitteet ovat toteutuneet hyvin. Vuokrasopimus on uusittu. Suojeleva asemakaava on vahvistettu (2007), ja yhdistyksen laatimat tyyppipiirustukset on hyväksytty. Lisäksi Herttoniemen siirtolapuutarha on yleiskaavassa luokiteltu arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi ja sittemmin Museoviraston toimesta jopa valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi.

 

PDF-tiedostoRakentamisohje hyväksytty 28.10.2012.pdf (429 kB)
Herttoniemen siirtolapuutarhan päivitetty rakentamisohje, syyskokous 2012